PITKÄMÖN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN KEHITTÄMINEN

KUNTALAISTEN ULKOILU- JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN

.

ESIPUHE

Aluksi luon lyhyen katsauksen Pitkämön alueen historiaan ja nykytilanteeseen. Sitten esitän tiivistelmän Pitkämö-työryhmän tekemästä loppuraportista V. 1999 Pitkämön alueen kehitysvisioista. Työryhmä mm. teki myös kyselyn opettajille leirikoulujen kehittämisestä Pitkämössä. Tästä minun oli hyvä jatkaa suuntaamalla Pitkämön alueen kehittämiskyselyt tällä kertaa oppilaille. Seuraavaksi käyn läpi esiselvityspörssini tuloksineen Pitkämön leirikeskuksen alueen kehittämisestä kuntalaisten ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Sitten lyhyinä koosteina palavereissa käydyistä ideoista ja lopuksi yhteenveto asiasta.

Haluan kiittää Seinänaapurien Kehittämisyhdistys ry Liiveriä, joka on antaa tavallisille kansalaisille mahdollisuuden yrittää kehittää omaa elinympäristöään. Lisäksi haluan kiittää myös Kurikan kaupungin kehittämispäällikkö Kristiina Saloa, Kurikan kaupungin liikuntasihteeri Timo Hyötyläistä, Kurikan kaupungin nuorisosihteeri, kulttuurivastaava Maija-Leena Rostenia ja Kurikan kyläprojektin ohjausryhmän puheenjohtaja Lasse Mukkalaa saamastani kannustuksesta tämän työni suhteen. Kiitokset myös kyselyn jakaneille opettajille, kyselyyn vastanneille oppilaille ja kaikille palavereissani mukana olleille.

16.7.2003 Kurikassa
Minna Siniketo

PITKÄMÖN ALUEEN HISTORIA JA NYKYTILANNE

Pitkämön tekoallas valmistui vuonna 1970 ja leirikeskus vuonna 1972. Pitkämön uimaranta valmistui vuonna 1975 ja kesäteatteri vuonna 1982. Alueella on järjestettyvuosien 1973-1997 välisenä aikana useita merkittäviä ampumahiihdon ja hiihdon SM- ja jopa MM-tason kilpailuja. Juha Miedon ja Keijo Kuntolan menestyminen omilla urheilu-urillaan lienee ollut alkusysäys Pitkämön alueen kehittämiselle. Toivottavasti nyt muutaman hiljaisen vuoden jälkeen alkaisi taas tapahtua.

Pitkämön leirikeskus on nykyiseltä nimeltään Pitkämönranta Camping, jossa on 80 paikkainen kahvila-ravintola ja 2 terassia. Kesäisin käytössä on yhteensä 19 mökkiä (90 hlö), joista talviasuttavia on 4 isoa hirsimökkiä (40 hlö). Leirintäalue työllistää kesäisin 5-7 henkilöä. Leirikeskus on avoinna kesäkuusta elokuuhun ja muulloin tilauksesta. Talviasuttavat mökit ovat ahkerassa käytössä. Leirintäalueella on ***-luokitus. Alueen tämänhetkisiä palveluja ovat lähinnä ympärivuotinen tilausravintolatoiminta ja kalastuslupien myynti.

Pitkämön alueella tekoaltaan reunassa sijaitsee veneenlaskupaikka, joka on rakennettu tarpeeseen. Leirikeskuksen läheisyydessä on uimaranta, jossa on uimalaituri, kelluva laituri, pelastusvene, lasten leikkipaikka, beach volleykentät, pukukopit ja rantakioskin yhteydessä wc:t. Kurikkalaiset mieltävät Pitkämön nykyään ensisijaisesti leirintä- ja uimapaikaksi. Uimaranta on kuntalaisille erittäin tärkeä kesäinen virkistyspaikka, kun uimahallikin on suljettu vuosittain heinäkuussa. Alueella olevan kesäteatterin käyttö on ollut viime aikoina hiljaista ehkä osittain siksi, että keskustaan on rakennettiin uusi kesäteatteri. Aikoinaan Pitkämön kesäteatterissa oli useitakin näytelmiä kesän aikana ja myös yhteislauluiltoja. Hiihtotoiminta alueella on ollut aika vähäistä, koska rata kiertää sortumavaara-alueella. Tällä on selitetty hiihtotoiminnan siirtyminen enenevässä määrin Miedon alueelle. Ampumahiihtoharrastuskin on ollut vähäistä. Alueen hiihto- ja ampumahiihtostadionia onkin viime aikoina käytetty lähinnä yksittäisissä tapahtumissa, kuten moottorikelkkakilpailualueena ja erilaisissa ulkoliikuntatapahtumissa. Näin ollen alueen käyttö on lisääntymään päin viime vuosiin verrattuna. Alueen valaistun kuntoradan ja valaisemattoman latupohjan käyttö on ollut aktiivisempaa kesäisin kuin talvisin. Alueella on myös nuorisotoimen leirikatos, jonka käyttö on ollut tällä hetkellä vähäistä. Seikkailutoiminnan alueen käyttö on hiljentynyt, koska toiminnan perustaneet vetäjät eivät enää asu Kurikassa. Kiinnostus alueeseen on kuitenkin kova, joten toiminta olisi vain saatava aktivoitua uudelleen. Hiljakkoin valmistunut hevosten uittopaikka on ollut kovassa käytössä. Siellä voi uittaa koiriakin. Hiihtosilta on saamassa uuden ulkoasun alueen ympäristön maisemointiprojektin yhteydessä. Pitkämössä on myös rauhoitettu lehtojensuojelualue, joka kuuluu Naturan alaisuuteen. Tämä tarkoittaa, ettei alueen luonnontilaan saa tehdä muutoksia. Aluetta saa kuitenkin käyttää opetustarkoitukseen. Liitteenä olevasta kartasta näkyy edellä mainittujen paikkojen sijainti Pitkämön alueella (Liite: 1).

Pitkämön lähialueella sijaitsee myös muita toiminnallisia alueita. Kurikan Urheilukalastajat ry käyttää Pitkämön tekoallasta ahkerasti toimintaansa; kesäisin kalastaen ja talvella pilkkien. Altaan reunalla sijaitsee laavu, joka on lähinnä harrastajakäytössä. Pitkämön alueen läheisyydessä on Saukkoranta, joka on Kurikan seurakunnan leirikeskus. Lähistöllä on myös Lusanhalli, joka on Lusankylän Maa- ja Kotitalousseuran kesätanssilava. Tanssilavan ympäri kulkee Säntin valaistu kuntorata ja radan varrella on laavu. Kurikan Ryhdin jousiampujilla on harjoitusrata ja Kurikan hevosystävillä on oma hevosten harjoitusrata. Saksanpaimenkoirayhdistyksellä on koirankoulutusalue ja Kurikan Ratsastajilla on Myllykylässä esteratsastusrata. Leirikeskuksesta voi pyöräillä keskustaan kauniin Jyllinkosken kautta, minkä varrella on Sähkölaitosmuseo. Liitteenä olevasta kartasta näkyy edellä mainittujen paikkojen sijainti Pitkämön alueella (Liite: 2).

TIIVISTELMÄ PITKÄMÖTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTISTA V. 1999

Pitkämötyöryhmä ehdotti vuonna 1999 alueen kehittämistä edeten pienin askelin. Ongelmana pidettiin keskeisen maa-alueen omistuskysymystä. Mahdollisuutena nähtiin EU-rahoitusten käyttäminen erilaisiin hankkeisiin. Pitkämön sijainti Vaasa- Tampere tien läheisyydessä takaa alueen hyvän saavutettavuuden. Pitkämön ainutlaatuinen kanjonimaisema ja lehtojensuojelualue tekevät alueesta erikoislaatuisen, joten jo luonnon itsessään katsottiin tarjoavan toimintamahdollisuudet. Alueella on erinomaiset mahdollisuudet seikkailu- ja leirikoulutoimintaan. Luontaiset edellytykset ovat mainiot myös retkeily-, vaeltamis-, kalastus-, melonta- ja erätoimintaa ajatellen. Sopivana melontaretkenä pidettiin esimerkiksi Pitkämö-Kurikka jokimelontana n. 4-5 km ja Pitkämö-Pitkämönaltaan laavu järvimelontana aloittelijalle päivän retkenä. Jopa koskenlaskukin onnistuisi, koska alueella on toukokuussa laskettavissa oleva erinomainen Pitkäkoski.

Pitkämätyöryhmä visioi alueelle muodostuvan monipuolisen virkistys- ja vapaa-ajankeskuksen, jonka ytimen muodostaisi Pitkämön leirintäalue laadukkaine majoitus-, matkailu- ja ravitsemuspalveluineen. Alue tarjoaisi erilaisia aktiviteetteja ensisijaisesti kuntalaisille, mutta myös matkailijoille. Pitkämön vapaa-aikakeskuksen puitteissa toimisi yhteistyössä itsenäisiä toimintayksikköjä: esimerkiksi seikkailuyritys-yhdistys, erä-luonto-opas, melojat ja leirikulutoiminnan "vetäjät". Edellä mainitut toiminnot työllistäisivät paikallisia alan ammattilaisia. Alueen ja lähialueen yrittäjät ja yhteisöt hyödyntäisivät kyseisiä palveluja. Yhteisöt, yhdistykset, seurat, yritykset, jne. olisi vain saatava aktivoitumaan, jotta suunnitellut toiminnot toteutuisivat. Näin alueesta saataisiin monien yhdistysten toiminta-alue ja alueelle sekä yritys- että ohjelmapalvelutoimintaa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu eri toimintamahdollisuuksia, joita eri tahot hyväksikäyttäisivät ja tekisivät yhteistyötä.

.

Taulukko:1. Pitkämön alueen toimintamahdollisuudet.
LEIRINTÄALUETOIMINTA SEIKKAILUTOIMINTA
UIMARANTA PALVELUINEEN RETKEILY / VAELTAMINEN
HIIHTO- JA AMPUMAHIIHTOKESKUS ERÄTAIDOT
KESÄTEATTERI KALASTUS / MELONTA
KOIRAKOULUTUS LEIRIKOULUTOIMINTA
JOUSIAMMUNTA GOLFIN HARJOITUSALUE
LEHTOJENSUOJELUALUEEN KÄYTTÖ OPETUSTARKOITUKSSSA

.

Alla lueteltu Pitkämötyöryhmän v. 1999 suunnittelemia kehittämishankkeita:
(Suluissa tekijän huomautukset tämän hetkisestä tilanteesta.)

Pitkämötyöryhmä lähetti Kurikan kaupungin kouluille kyselyn, jossa tiedusteltiin Pitkämön alueen leirikoulutoiminnan kehittämisestä. Kaikilta 11 ala-asteelta tuli palautetta (36 / 50 kpl) ja yläasteelta tuli vain muutama palaute (3 / 40 kpl), koska ilmeisesti leirikoulutoiminta Kurikassa koettiin lähinnä ala-asteikäisille sopivaksi toimintamuodoksi. Ala-asteilla saman koulun opettajat täyttivät yhdessä kyselylomakkeita eli vastauksia tuli yhteensä 39 / 90 kpl.

35 kyselyssä mainitusta leirikouluaktiviteetista olivat suosituimpia toimintoja seuraavasti

  1. Luontopolku
  2. Seikkailutoiminta luonnossa
  3. Temppurata
  4. Nuotioillat
  5. Uiminen
  6. Luonnon kunnioittaminen jokapäiväisessä elämässä
  7. Ulkopelit
  8. Erätaitorata
  9. Eräretkeily
  10. Ongelmarata

Leirikoulutoiminnan suunnittelussa kustannukset koettiin rajoittavana tekijänä ja oppilaiden "huoltoporras" on väsynyt rahastustempauksiin. Opettajia kiinnostaakin, miten paljon huokeammaksi leirikoulu tulisi omalla paikkakunnalla. Leirikouluun haluttiin enemmän keväällä (n. 52 %) kuin syksyllä (n. 41 %). Leirikoulun sopivana kestona pidettiin 2-3 päivää (n. 58 %) ja n. 28 % toivoi kestoksi yhtä viikkoa. Useat lyhytkestoiset minileirikoulut saman lukuvuoden aikana kiinnostivat myös kyselyyn vastanneita (n. 42 %). Mökkimajoitusta (n. 53 %) pidettiin mieluisempana majoitusvaihtoehtona kuin yhdistelmämajoitusta (mökki, teltta, laavu n. 47 %). Suurin osa kyselyyn vastanneista toivoi valmista ohjelmarunkoa, jossa olisi mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun (75 %). Täysin valmista ohjelmapakettia toivoi vain 25 % vastanneista. Kyselyn vastausten perusteella Pitkämötyöryhmä koki Kurikassa olevan todellista tarvetta etenkin ala-asteikäisten koululaisten leirikoulutoimintaan. Työryhmän mielestä myös yläasteikäiset ja erityisryhmät voisivat opetussuunnitelmissaan hyödyntää Pitkämön mahdollisuuksia esimerkiksi lyhytkestoisten teemapäivien muodossa.

ESISELVITYS PITKÄMÖN ALUEEN KEHITTÄMISESTÄ

Esiselvityksen tarkoitus oli kartoittaa seuraavat seikat:

  1. Onko tarvetta kehittää Pitkämön aluetta kuntalaisten ulkoilu- ja virkistyskäyttöön - Koetaanko kyseinen paikka kehittämisen arvoisena
  2. Onko erityisesti nuorilla tarvetta toiminnalliseen ulkoilualueeseen
  3. Tarvitaanko alueelle ulkoilu- ja virkistystapahtumia & toivomukset niiden suhteen

Kyselyn teema oli "Lapset ja nuoret - menestyvän maaseudun innovaattorivoima". Kysely kohdennettiin tällä kertaa oppilaille, koska edellinen Pitkämön alueen kehityskysely oli suunnattu opettajille. Esikysely teetettiin Säntin koululla. Kysely suunnattiin 11-16-vuotiaille, koska nuoria ei ole paljon mukana EU-hankkeissa. Kyselyyn vastaamalla nuori sai mahdollisuuden vaikuttaa Pitkämön alueen kehittämistyöhön. Tarkoitus olisi jatkossakin hyödyntää nuoria, jos hanke saadaan toteutustasolle. Yksi tärkeä syy kyselyn teettämiseen tämän ikäisillä oli myös kartoittaa heidän omia mielipiteitään mielekkäistä toiminnoista. Tarkoituksena olisi pyrkiä toteuttamaan toiveita, että nuoret käyttäisivät enemmän aikaansa terveelliseen ulkoliikuntaan ja mielekkääseen toimintaan. Tällaisia toimintoja toteuttamalla voisi nuorison saada pysyttelemään poissa mm. päihdyttävien aineiden käytöstä, kun tarjolla olisi elämyksien ja rajojen kokeminen terveemmällä tavalla. Satsaamalla nuoriin nyt, saamme toivottavasti nauttia hedelmistä viimeistään sitten, kun he ovat työikäisiä. Kurikan kaupungin päättäjien toivoisi olevan kauaskatseisia näiden asioiden suhteen.

Esiselvityksen ongelmat kartoitettiin kyselylomakkeen (Liite: 3) avulla. Suurin osa kyselyistä toimitettiin suoraan kouluille ja osa välitettiin sähköpostin kautta. Kysely toteutettiin kouluilla opettajien toimesta. Kyselylomakkeen oheen liitetyssä saatekirjelmässä kerrottiin kyselyn tarkoitus (Liite: 4). Suurin osa kyselyistä haettiin suoraan koululta ja osa oli palautettu Kurikan kaupungintalon infoon. Asia tehtiin tutuksi opettajille ja oppilaille ennen kyselyn kartoitusta paikallislehdessä 23.4.2003 julkaistun jutun avulla (Liite: 5). Kyselyn kartoituksen piiriin kuului 731 oppilasta. Kolme ala-astetta kymmenestä ei vastannut kyselyyn. Kyselykaavake ja saatekirjelmä oli laitettu myös kotisivuilleni www.liikunnanohjauspalvelut.com, että myös aikuiset täyttäisivät kyselyä. Näin ei kuitenkaan tullut yhtään lomaketta aikuisilta, vaan palaute annettiin minulle suoraan suullisesti. Toiveet kerrottiin kulkiessani muilla asioilla ihmisten ilmoilla. Tulostettava kyselylomake oli näin ollen netissä turha, ellei joku sitten käynyt kiinnostuneena muuten vaan lukemassa asiasta. Pidetyissä palavereissa sai sitten paremmin aikuistenkin toiveita Pitkämön alueen suhteen. Palavereita olisi toivonut pystyvänsä vieläkin enemmän jo tämän projektin yhteydessä. Itse kuitenkin piti olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä eri tahoihin asian esittelemiseksi, sillä mikään seura ei "uskaltanut" olla aloitteen tekijä palaverien pidon suhteen.

ESIELVITYKSEN TULOKSET

Tulokset on purettu samassa järjestyksessä kuin ne on kysytty lomakkeessa.
1.) Kyselyyn vastasi 69 % (508 / 731), joista naisia oli 264 (52 %) ja miehiä oli 244 (48 %).
2.) Kyselyyn vastanneista ei yksikään ollut 10v. tai alle, 11-12v. oli 76 kpl, 13-15v. oli suurin osa (369 kpl), 16-29v. oli 51 kpl ja 30v. tai yli oli vain 1. Ikäluokkansa ei ollut merkinnyt 11 kpl.
3.) Kyselyyn vastanneista asui seuraavien koulupiirien alueella seuraavasti:

.

4.) Vastaajat käyvät vuosittain Pitkämön alueella seuraavasti:

.

5.) Vastanneiden kehitettävät toiminnot suosituimmassa järjestyksessä:

toiminnot Yht N M
Vesiliukumäki uimarannalle 375 208 167
Uimahyppyteline 371 189 182
Minigolf 342 153 189
Viileä moinitoimihalli yhteiskäyttöön 291 150 141
Kalastuspaikkoja 283 107 176
Erilaisia tapahtumia alueelle 282 175 107
Rullalautailupaikka 275 147 128
Laskettelurinne 267 125 142
Mopoilurata 251 88 163
Maastopyörärata 199 76 123
Koskenlaskupaikka kanootilla 196 97 99
Seikkailuradan laajentaminen 191 125 66
Kesäteatterin kunnostaminen 190 134 56
Lasten leikkipaikan uusiminen 190 134 56
Esiintymislava 170 121 49
Lasten touhumaa 170 111 59
Kiinteä luontopolku 154 107 47
Jousiammuntapaikka 153 67 86
Ratsastuspolkuja 124 101 23
Hiihtoreittien parantaminen 101 50 61
Hiihtomaa 87 46 41

.

6.) Vastanneiden miesten ja naisten suosituimmat kehittämistoiminnot vertailussa

Miehet Naiset
Minigolf 189 Vesiliukumäki uimarannalle 208
Uimahyppyteline 182 Uimahyppyteline 189
Kalastuspaikkoja 176 Erilaisia tapahtumia alueelle 175
Vesiliukumäki uimarannalle 167 Minigolf 153
Mopoilurata 163 Viileä monitoimihalli yhteiskäyttöön 150
Laskettelurinne 142 Rullalautailupaikka 147
Viileä monitoimihalli yhteiskäyttöön 141 Kesäteatterin kunnostaminen 143
Rullalautailupaikka 128 Lasten leikkipaikan uusiminen 134
Maastopyörärata 123 Laskettelurinne 125
Erilaisia tapahtumia alueelle 107 Seikkailuradan laajentaminen 125
Koskenlaskupaikka kanootilla 99 Esiintymislava 121
Jousiammuntapaikka 86 Lasten touhumaa 111
Seikkailuradan laajentaminen 66 Kiinteä luontopolku 107
Lasten tuohumaa 59 Kalastuspaikkoja 107
Lasten leikkipaikan uusiminen 56 Ratsastuspolkuja 101
Hiihtoreittien parantaminen 51 Koskenlaskupaikka kanootilla 97
Esiintymislava 49 Mopoilurata 88
Kiinteä luontopolku 47 Maastopyörärata 76
Kesäteatterin kunnostaminen 47 Jousiammuntapaikka 67
Hiihtomaa 41 Hiihtoreittien parantaminen 50
Ratsastuspolkuja 23 Hiihtomaa 46

.

7.) 77 % (389 / 508) vastaajasta kokee itsensä kannalta tarpeellisena Pitkämön leirikeskuksen alueen kehittämisen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön.

8.) 36 % (185 / 508) vastaajasta kiinnostaa olla mukana suunnittelemassa Pitkämön alueen kehittämistä.

9.) 25 % (126 / 508) vastaajasta osallistuisi kökkätyöhön mahdollisten parannusten toteuttamiseksi.

10.) "Muuta aiheeseen liittyvää" kommentoitiin seuraavasti:(Alla olevaan on kirjattu myös kyselykaavakkeen 5. kohdassa "Muuta?" annetut kommentit. Suluissa on annettu lukumäärä, miten paljon kutakin asiaa on toivottu ja perässä on kommentit asiasta.)

.

NAISTEN KOMMENTIT:

MIESTEN KOMMENTIT:

PALAVERIT

6.4.2003 oli palaveri Kurikan Ratsastajien kanssa Kurikan Leenan luona. Esittelin mahdollisuutta anoa Liiveristä EU-rahoitusta toiminnallisiin asioihin. Ratsastajat olivat ehtineet hiljattain hankkia jo esteet. Maneesin tarve heillä olisi kova, sillä on kallista talvella matkustaa ulkopaikkakunnille harjoittelemaan. Jopa yksityisellä ratsastuskoulun vetäjällä avautuisi maneesin myötä mahdollisuus ratsastusleirien pitoon myös talvikausina. Ratsastajat totesivat kuitenkin, että he ovat liian pieni ryhmä näin suureen hankkeeseen. Tästä poikikin idea, jos muut urheilevat tahot olisivat kiinnostuneet osallistumaan tähän projektiin. Maneesi nimeä ei haluttu käyttää, ettei se karkottaisi muita mahdollisesti kiinnostuvia tahoja. Siten nimitykseksi otettiin viileä monitoimihalli, joka voisi olla mahdollisesti myös mm. jalkapalloilijoiden, jousiampujien, ampujien, pesäpalloilijoiden ja koiraystävien käytettävissä. Näin saataisiin suurempi joukko hyödyntämään mahdollista monitoimihallia, talkootöihin ja käyttökustannukset pienemmiksi ryhmää kohden. Lupauduin soittelemaan eri tahoille ja kysymään heidän kiinnostustaan tällaiseen hankkeeseen. Selvitettäväksi myös jäi, katsotaanko tällainen projekti toiminnalliseksi, jolloin EU-rahoitusta voisi anoa jopa 90 % edestä. Palaverissa mukana olleet näkyvät lopussa olevasta liitteestä (Liite: 6).

12.5.2003 pidettiin seuraava palaveri Lusankylän Maa- ja Kotitalousseura ry.:n kanssa Lusanhallilla johtokunnan kokouksen yhteydessä. Eri tahoilla on ollut huoli Pitkämön leirikeskuksen rakennuksen tulevaisuudesta ja siihen toivotaankin jonkinlaista turvaa jatkuvuuden suhteen. Pitkämön alueella on parhaillaan maisemointisuunnitelmien toteutus ja tällä seuraavalla projektilla yritetään saada alueelle toiminnallisuutta. Jatkossa sitten olisi mahdollisesti vuorossa itse päärakennukseen kohdistuvat saneeraukset. Kurikan kaupungilla ei suurella todennäköisyydellä ole varaa laittaa ainoastaan omaa rahoitusta Pitkämön rakennelmien saneeraukseen, joten EU-rahoitusta olisi pyrittävä hyödyntämään. Itse rakennuksen parantamiseen ei voi anoa toiminnallista rahoitusta, joten sitä pitäisi yrittää kyläprojektien kautta. Jos Pitkämö on Kurikan kaupungin tai jonkun yksityisen hallussa, ei kylärahoitusta voi anoa. Täten palaveri käytiinkin siinä muodossa, josko Lusankylän Maa- ja Kotitalousseura olisi tulevaisuudessa kiinnostunut ottamaan Pitkämön leirikeskuksen pyörittämisen haltuunsa. Seuran etuna olisi paikan hyvä alueellinen tuntemus ja hyvä sijainti Pitkämön leirikeskukseen nähden. Seuran omistuksessa oleva Lusanhalli on saanut jokin aika sitten EU-rahoitusta tanssilavan saneeraukseen ja se on verottanut seuran jäsenten voimia, joten Pitkämön leirikeskuksen haltuunottopäätös olisi tuntunut tässä vaiheessa aika raskaalta taakalta. Ideaa ei kuitenkaan täysin tyrmätty, sillä syvempiä keskusteluja asiasta haluttiin käydä myöhemmin lähinnä Kurikan kaupungin kehittämispäällikkö Kristiina Salon kanssa. Johtokunnan jäsenet näkivät mahdollisuuksia kesätanssilavan ja leirikeskuksen toiminnan hyödyntämisessä keskenään. Lisämahdollisuutena voisi myös olla leirikeskuksen ympärivuotiseen toimintaan, jos alueelle kehittyy siellä liikkuvaa asiakaskuntaa mahdollisesti tämän toiminnallisen projektin puitteissa. Näin pidemmällä tähtäyksellä pyrittäisiin kehittämään maaseudun palveluja ja luomaan kilpailukykyistä ympäristöä. Aluksi toiminta pyörisi jonkin aikaa talkootyöllä, mutta tarkoituksena olisi työllistää kyläläisiä. Tämä palaveri käytiin siis pitkän tähtäimen suunnitelmia silmällä pitäen, että Pitkämön alue tulisi jälleen vireäksi. Päätöstä edellä mainitusta asiasta ei voi venyttää loputtomiin, koska EU-rahoituksetkaan eivät ole ikuisesti anottavissa. Palaverissa mukana olleet näkyvät lopussa olevasta liitteestä (Liite: 7).

14.5.2003 pidettiin palaveri Kurikan Kropsukievarien kanssa Pitkämön leirikeskuksessa. Kurikan Kropsukievarit on kurikkalainen matkailualan yrittäjien ja heille oheispalveluja tarjoavien yrittäjien kokoonpano. Melkein kaikilla yhdistyksen jäsenillä on oma matkailukohteensa, joten heillä ei oikein ollut kiinnostusta omalla toiminnallaan siirtyä Pitkämön alueelle. Kurikan Ratsastajien ja tässä palaverissa mukana olleella ratsastuskouluyrittäjällä on kiinnostusta alueeseen, jos monitoimihalli toteutuu. Itse kuulun myös kyseiseen yhdistykseen ja minua kiinnostaa yrittäjänä tuottaa edelleen monipuolisempia liikuntapalveluja sekä kuntalaisille että matkailijoille, jos vain puitteet saadaan kohennettua. Suhtaudun avoimesti kaikkiin ehdotuksiin. Palaverissa mukana olleet näkyvät lopussa olevasta liitteestä (Liite: 8).

27.5 .2003 pidettiin palaveri eri tahojen kesken Pitkämön leirikeskuksessa. Palaverissa keskusteltiin lähinnä Pitkämön maisemointiprojektin merkeissä alueen tulevista raivaustalkoista. Palaverissa oli mukana väkeä Pitkämön kalanhoitokunnasta, Lusankylän Maa- ja Kotitalousseurasta, Kurikan urheilukalastajia, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta, leirikeskuksesta ja minä paikallisena yrittäjänä. Myöhemmin raivaustalkoiden yhteydessä on vapaasti juteltu alueen kehittämisideoista. Kurikan Hevosystävät toimivat alueella jo aktiivisesti. He ovat kiinnostuneita rakentamaan hevosten uittopaikan yhteyteen mm. pienen saunan yhteistyössä esim. avantouimareiden kanssa. Heittoja tuli myös "hevosklinikasta", koska alueella liikkuu paljon raviharrastajia. Hevosystävät suhtautuivat myönteisesti Kurikan Ratsastajien monitoimihalli-ideaan ja uskoivat yhdistyksenä voivansa olla siinä mukana esim. luomalla vuokrattavia hevostallipaikkoja. Selvitettäväksi jäi, katsotaanko nämä toiminnallisiksi asioiksi. Hevosystäville sopi alustavasti monitoimihallin suunnitelluksi paikaksi Myllykylä, koska se on lähellä Pitkämöä. Kulku Pitkämön ja Myllykylän välillä voisi tapahtua myös ratsastuspolkuja pitkin. Pitkämöön voisi olla hankala sijoittaa isohko rakennelma, joten siksi se olisi hyvä sijoittaa sinne, missä Kurikan Ratsastajilla on jo ennestään esteratsastuskenttä. Näin toiminto täydentäisi entistä. Hevosystävistä ehdottivat myös, että olisi hyvä pitää yhteispalaveri kaikkien alueella toimivien tai kiinnostuneiden kanssa. Näin olin itseksenikin suunnitellut. Intoa tämän projektin suhteen sain lisää huomatessani muidenkin todella olevan kiinnostunut alueen kehittämisestä. Palaverissa mukana olleet näkyvät lopussa olevasta liitteestä (Liite: 9).

1.7.2003 pidettiin palaveri kaikille Pitkämön alueen kehittämisestä kiinnostuneille Pitkämön leirikeskuksessa. Porukkaa oli kutsuttu koolle puhelimitse. Palaverin alussa näytin kalvoja piirtoheittimellä palautteiden perusteella tehdyistä lopputuloksista. Sen jälkeen keskustelimme alueen kehittämisideoista. Kurikan Ratsastajat ry.:n ja hevosystävien edustajat olivat edelleen kiinnostuneita monitoimihallista. Kurikan Ampujien edustaja ilmoitti ammunnan vaativan lämpimän tilan. Samoin on myös jousiammunnan kanssa, sillä kohmeisin käsin harrastus ei suju. Siitä lähti ajatus, josko osa monitoimihallista olisi myös lämmitettyä tilaa eli vain sen verran kuin alan harrastajat tarvitsevat. Rasti Kurikka ry.:n edustaja innostui myös monitoimihallista, sillä tällainen tila mahdollistaisi isompien suunnistuskisojen järjestämisen. Voisi järjestää vaikka yösuunnistuskisat, kun olisi iso lähtö- ja paluupaikka. Pitkämön alueesta tarvittaisiin kuitenkin ensin päivitetty suunnistuskartta, jotta karttaa vaativia toimintoja voitaisiin toteuttaa. Tähän tarpeeseen yhtyi myös Kurikan Ryhdin pyöräilyjaoston edustaja, että he voisivat suunnitella maastopyöräratoja. Ratsastajat pystyisivät hyödyntämään samoja polkuja maastopyöräilijöiden kanssa. Kartta alueesta olisi tarpeen myös patikointiin, retkeilyyn ja vaellukseen. Myös Pitkämön leirikeskuksen edustaja kuunteli ideoita kiinnostuneena. Paikalla olleet liikuntasihteeri ja Kurikan kyläprojektin ohjausryhmän puheenjohtaja toivoivat hankkeiden lähtevän käyntiin. Monelta taholta jäi väkeä eri syistä tulematta, mutta kiinnostuneita olivat mm. avantouimarit, jalkapalloilijat, jousiampujat, Myllykylän kyläseura, Pitkämön kyläseura, Kurikan maanpuolustusnaiset ry., Kurikan Paulapieksut ry. ja Kurikan Ryhdin hiihtojaosto. He kuitenkin toivoivat yhteydenottoa, jos hanke käynnistyy. Selvitettäväksi jäi, minkälaiset asiat katsotaan toiminnallisiksi ja onko tällaiseen hankkeeseen mahdollisuus anoa EU-rahoitusta. Monen eri tahon mukana olo vaatisi hankkeeseen myös vetäjän, joka puolueettomasti pitäisi langat käsissä ja veisi asiaa eteen päin. Palaverissa mukana olleet näkyvät lopussa olevasta liitteestä (Liite: 10).

YHTEENVETO

Vaikka esiselvitys oli työläs, niin siitä jäi hyvä mieli. Tämä siksi, että huomasi kiinnostusta olevan Pitkämön alueen kehittämiseen. Nuoret tuntuivat olevan kiitollisia, kun heidän mielipiteitään huomioitiin. Tämä ilmeni mielestäni siten, että oli runsaasti jaksettu kommentoida pelkän rastituksen lisäksi ja kyselylomakkeita palautettiin runsaasti. Vain kaksi asiatonta kommenttia oli kirjoitettu todennäköisesti huumorimielessä. Näitä kommentteja en viitsinyt liittää tuloksiin. Asuinpaikkaa tiedustelin, koska oletin Pitkämöstä kauempana asuvien olevan välinpitämättömiä asian suhteen. Näin ei kuitenkaan ollut. Todennäköisesti vanhemmat kuskaavat silti lapsiaan harrastuksiin oli paikka sitten Pitkämössä tai keskustassa. Tasavertaisuuden nimissä olisikin hyvä kehittää myös sivukyliä. Sukupuolella tai iälläkään ei ollut asian suhteen mitään merkitystä. Mielenkiinnosta tiedustelin nuorten käyntien tiheyttä vuosittain Pitkämössä ja oli yllättävää huomata, ettei kaikille paikka ole tuttu. Tyttöjen ja poikien kiinnostuksen kohteet erosivat jonkin verran toisistaan, mutta samojakin mielenkiinnon kohteita löytyi. Jätin huomioimatta mielipiteinä "En osaa sanoa" ja "Ei kannata kehittää", koska tajusin myöhemmin näiden sarakkeiden epäoleellisuuden. Jotkut myös murehtivat varsinkin poikien antamista "Ei"-kommenteista. Huomattava määrä koki itsensä kannalta Pitkämön alueen kehittämisen tarpeelliseksi. Suurta osaa kiinnostaisi myös olla mukana suunnittelemassa alueen kehittämistä ja mielenkiintoa löytyi kohtuullisesti vielä mahdolliseen talkootyöhönkin.

Asiantuntijalausunnon Pitkämön alueen kehittämisestä antoi Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta Niina Pirttiniemi (Liite: 11). Hän on kuluneen vuoden aikana käynyt Pitkämön alueella useaan otteeseen ja asiantuntijana ilmaissut hyväksyntänsä alueen toiminnalliselle kehittämiselle. Hän toimii Pitkämön alueen maisemointihankkeen projektipäällikkönä. Mahdollisella jatkoprojektilla turvattaisiin tähänastinen työ. Aktiivista toimintaa olisi saatava alueelle, ettei jo raivatut alueet ole muutamassa vuodessa jälleen pajukon peitossa.

Toivon saavani Liiveristä palautetta työstäni ja mahdollisen jatkohankkeen suhteen. Olisin valmis itse jatkamaan tämän projektin merkeissä, kun olen tehnyt tämän pohjatyön. Olisin kiinnostunut mahdollisuudesta toimia esim. hankevetäjänä. Nythän se varsinainen työ alkaisi, ettei hanke jäisi kesken. Tulevaisuudessa voisimme ehkä päästä alueella toimivien yritysten yhteistyöhön ja tuotekehitykseen, jolloin uusina ulottuvuuksina olisi yrittäjyys ja osaaminen.

Mahdolliset yhteydenotot:
Minna Siniketo
minna.siniketo@kolumbus.fi, puh. 050- 570 1465